*

Aatteet on mun vaatteet Ei niin huonoa ettei joskus hyvääkin...

Seksi vai rakkaus

 Nykyään voi kysyä miten arvot ovat muuttuneet parisuhdemarkkinoilla johon on
entistä ruunsammin tarjolla mm. tv- ohjelmia jossa naimisiin oltasiin menossa
pikavauhtia , alasti tai sitten suhmuroitaisiin jossain veneen kannen alla tietämättä
mitä toimintaa kameroiden edessä harrastetaan ? Olemalla jotenkin edullinen,
myönteinen tai muulla tavoin voittaja-ainesta kuin kyseessä olisi jokin kilpailu
siitä kenet valitaan.

 Olen kirjoittanut aiheesta lähinnä deittien tullessa Suomeen internetin myötä
jossa kehitys on johtanut siihen että aivan kuin avioerotkin voisi hoitaa
tilaamalla seurapalvelusta toinen kumppani niin ettei tarvisi riidellä tai jäädä
roikkumaan siihen mitä on jo saanut.
 Kestääkö nykyajan avioliitot enää mitään ?

 Onko lasten kasvatus ulkoistettu samalla tavoin kuin muutkin hyvinvointipalvelut
jossa on kuin omavastuu elämästä olisi täysin hukassa ja kaikkien muiden pitäisi
siitä huolehtia ?

 Pelkän aikuisviihteen suhteen tarjonta on varmasti lisääntynyt ja muodostanut
jonkinlaisen alakulttuurin jossa ei välttämättä ole enää sitä samaa synnin paatosta
tai kielletyn hedelmän tuntua jos live-esityksissä on kaikki jotka kynnelle kykenee
jonkinlisena uutena variaationa puhelinmyynnistä josta on ollut ajankohtaisohjelmia
voiko sellaisella työllä elää tai millaisilla työsopimuksilla töitä paiskitaan ?
  Eihän sitä aina voi olla kiihoittunut ja saada ejakulaatiota tai mitä sitten
jossa suuresta tarjonnasta johtuen joutuu odottelemaan jossain " kopissa"
pylly paljaana ettei tuloja muodostu. Osan ollessa huumekoukussa tms.
addektioituneita josta voi kysyä onko tervettä ollenkaan ?

 Kertakäyttö, pikaruokakulttuuria amerikkalaisella riistokapitalismilla höystettynä ?

  Aivan kuin vanhempi sukupolvi jota itse alan oman sukupolveni myötä edustamaan
olisi taas jäämässä kehityksen kelkasta ja sitä mitä meidän nuoruudessamme kavahdettiin
näyttää nykyään arkipäiväistyvän ja librelisituneen niin paljon että joskus tuntuu
kuin ihmisillä olisi " s i l m ä lasit " päässä, ei ajateltaisi mitään ja oltaisiin muiden mukana
tekemässä helppoa rahaa tavalla tai toisella. Supercells jonkinlaisena esimerkkinä siitä
kuinka klikkaamalla voi tienata muutaman miljardin.
 Ei oikein sitten mitään muuta tuntoa tai moraalia siitä onko sillä mitään väliä.
  Kehitysmaista puhumattakaan.

 Missä rakkauden osuus nyky-yhteiskunnassa on ? Tai onko sitä enää missään kun
nettimaailma ja viihdeteollisuus on pystynyt luomaan korvikkeita tai muuta
ajan kulua niin runsaasti että jopa yksinäisyyden tunteen voi häivyttää elämällä
jotain virtuaalielämää. Aivan kuin kaikilla olisi jokin mainosmaailman luoma
maailmankuva jossa valkaistuilla hampailla ja pillereitä syöden puuhailtaisiin
niitä näitä tietämättä onko elämällä enää mitään arvoa.
 
  Silloin kun minä olin nuori ja huomasi kuinka viihdemaailma kehittyi
jossa olen nähnyt telvision tulon kotitalouksiin kun se nykyään on
niin arkipäiväistynyt että luultavasti kukaan ei pysty edes kuvittelemaan
millaista elämä oli ennen telvisiota. Muistan kuinka kodissani katseltiin
amerikkalaisia elokuvia tms. viihdettä josta isäni osasi sanoa että
tässä maailmassa kukaan ei näytä tekevän työtä !

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"onko sitä enää missään kun nettimaailma ja viihdeteollisuus on pystynyt luomaan korvikkeita tai muuta ajan kulua niin runsaasti että jopa yksinäisyyden tunteen voi häivyttää elämällä jotain virtuaalielämää."

Onko se paha asia, että jokaisella on mahdollisuus häivyttää yksinäisyyden tunne vaikkapa netin kautta? Muistan jonkun runoilijan 70-luvun teoksessa olleen säkeen, jossa sanottiin: "Hän oli niin yksinäinen, että tilasi lehden kuullakseen jonkun käyvän hänen ovellaan päivittäin."

Käyttäjän TapioNippala kuva
Tapio Nippala

Ei mutta toivottavasti kirjoitukseni nostaa esiin moraalista rappiota mikä on lisääntynyt.

Yksi asia missä se on tullut entistä realistisemmin esille on mm. humanitäärinen apu.

Hiljattain kuulin yhden taiteilijan haastattelua jossa oli mahdollisesti saanut julkisuutta tappamalla kotieläimen tms. Koko ohjelmaa en kuullut mutta esim. sen kohdan missä haastateltava filosofoi että hänelle mm. nälänhätä tms. ongelmat eivät hänelle kuuluisi .
Myöhemmin näiden runsaiden sateiden myötä tuli mieleeni kuuluisiko ilmastomuutos hänelle ? Heh... siis siten että jos jotain sosiaalisia tai luonnonsuojeluun liittyviä ongelmia on ei niistä tarvi välittää paitsi sitten jos suksille ei enää pääsekään ...

Oma suu on lähempänä kuin kontin suu...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset